Inferno Sarkaimet arvio

Tälläkin kertaa Kameleontti yllättää kuulostamalla todella vähän suomenkieliseltä esittäjältä. Aika vähän kuulostaa bändi edes kotimaiseltakaan, aniharva ryhmä on näin groovaavaa ”raatometallia” aikaiseksi näillä leveysasteilla. Niin soiton kuin laulunkin raaka soundi on iso tekijä Kameleontin brutaaliudessa, mutta kuten yleensäkin, riffien rullaavuuden on lähdettävä soittajien käsistä ja selkärangasta.

Hurjuus on käsin kosketeltavaa ja vääntö välittyy täydellisesti ilman varsinaista vauhtitekijöitä, nopeus ei ole Kameleontin ase. Tunteetonta raastoa lantrataan välillä mukavilla pikkujutuilla, mm. puhtailla kitaroilla, mutta täytyy sanoa, että on silti melkoisen tujua ärmättiä.

Aadolf Virtanen / Inferno

Kategoria(t): Arviot, Sarkaimet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.