Rokkizine Tärkein vähemmistö arvio

Tamperelaisen Kameleontin esikoispitkäsoitto alkaa vahvasti. Jo kahdeksan vuoden ikään ehtinyt nelikko hoitaa modernin suomimetallinsa tyylillä ja antaumuksella, eikä ongelmia tunnu olevan, kuin himpun verran kokonaisuuden suhteen.

Kameleontti on kuin Tampereen asteen verran trendikkäämpi vastaus Nicolelle. Machine Headin äijämäisen kovaa tykitystä Kameleontti maustaa ripauksella Göteborgia ja teelusikallisella metalcoremaista riffittelyä. Vaikka laulukielenä on – yleensä tähän korvaan erittäin kankeasti taipuva suomi – niin Ville Hakasalo on saanut naamioitua raastavan karjuntansa sellaiseen kuntoon, ettei se korvaan särähdä.

Kappalemateriaali tamperelaisten debyytillä on tasaisen vahvaa, ja välillä keskitempoinen tuuttaus äityy turhan puuduttavaksi. Singleraita Leiki Kuollutta tekee alkupuolella mukavan poikkeuksen ilmavalla kertosäkeellä ja proge-elementein maustettu Routainen Ihmemaa jatkaa vakuuttavaa ja koukuttavaa tylytystä. Myös puhtaita vokaaleja tarjoava Valheenmurtajat onnistuu pomppaamaan pakasta esille. Sitten tunnutaankin taas tuuttavan.

Tärkein Vähemmistö kyllä todistaa sen, että Popedalandiassa osataan repiä soittimista irti muutakin, kuin meikkirokkia ja nössöpoppia, mutta seuraavalta levyltä tulisi kuitenkin löytyä jo niitä hittejä ja todellisia kiveksen särkijöitä. Saa nähdä koska Kameleontti nähdään Sakara Recordsin listoilla. Omakustanteeksi kun Tärkein Vähemmistö kuulostaa – niin soundien, kuin soiton puolesta – jo turhan hyvältä.

7/10

Pekka Pessi / Rokkizine

Kategoria(t): Arviot, Tärkein vähemmistö Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.